Hoituisivatko hommat paremmin, jos ne tekisi yleiskäyttöisen tietokoneen sijaan sellaisella vekottimella, joka ei sisällä ja mahdollista ylimääräisiä houkutuksia? Vähemmän moniajoa = enemmän keskittymistä vaiko pelkkää teennäistä statuksella elvistelyä (”ooh, minulla on varaa ostaa laite, jolla ei tee juuri mitään”)?
Podcastimme jatkaa edellisen jakson jalanjäljissä ja pohtii, onko onnellisen elämän salaisuus siinä, että kirjoittaa muistiinpanot Markdownilla vai siinä, että ei ole pakko mennä metsään.
Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme.
Vinkit
Panun atk-vinkki on Sprinter
Karin valitus liittyy SVT:n nettisivujen hakutoiminnon puutteeseen
Ollin lukuvinkki on The Reaction Economy
Materiaalit
AlphaSmart Neo 2: This ancient keyboard is the best writing tool I’ve ever owned
Digital Minimalism (vaikka varsinaisesti emme kirjasta puhukaan)
It gave me pause, then, when one of my favourite media critics, Evgeny Morozov, spoke about the extraordinary measures he employs to resist going online. First, he explained, he bought himself a laptop with a removable wi-fi card, so he could work at café or library without being able to access the internet. At home, however, he required a more elaborate system. He procured a safe with a timed lock – ‘it is basically the most useful artefact in my life’ – in which to keep his phone, his router and presumably the aforementioned wi-fi card before sitting down to a day or weekend of reading and writing. But because the safe could still be opened by accessing a panel secured with screws, he had to place all his screwdrivers in the safe as well, so that nothing short of a car trip to the nearest hardware store could restore his internet access.
On hiding your screwdrivers